Yero'nhii
zuil: Hu'n
to'rolhtonii niitleg tsag toollyn negen zuun jil boloh XXI zuuny
neg deh jil aisui. Aisui ene zuun jildee ahui Mongol ornoo ulsyn
daitai uls baihgahyn zayag avchiragch, tu'unii uchir tsag nargui
ajillah yostoi irged ni bid o'dgoo mo'noos mo'n bilee.
Tsag
tu'uhiin ene agshing tohiolduulj Mongol Tuurgatny Tsahim
O'rtoo suljeeg amidruulan bui uhaan to'gs tu'men olon ta
bu'hniihee dund MONGOL ULS XXI ZUUND sedviin dor cho'loot bichlegiin uraldaan o'rnuulj Tsahim O'rtoo su'ljeenii heseg no'hdiin
sanaachilgaar o'rnuulj baina.
Zorilgo:
Mongol
eh ornoo hemeen tsag yamagt bodoj setgegch tu'men olnyhoo irj
bui zuund eh ornyhoo ireeduin ho'gjliin chig handlagyg denslen
yavaa tselmeg ouyn, tsegts uhaany tani erhem buhnees
hur shim hu'rten sonordoj, ulmaar ter bu'gdiig delgeruulen
tugeej Mongol tumneehee ouyn sanaag uhaaral bodroloos tani undrah
ouynii ih huraar umdaaluulan myalaah ni enehuu uraldaany zorilgo bolno.
Sedeviin
hamrah huree:
Mongol orny ireedui hoich, ho'gjil devshilttei holbogdoh yamar
ch sedveer cho'lootei bichij bolno.
(Tuuh,
uls to'r, ediin zasag, sanhuu, baigali orchin, shashin
shu'tleg, uran zohiol, urlag soyol, irgenshil, aj amidral, niigmiin
setgelgee, gu'n uhaan, medeelliin tehhnology...)
Uraldaand
oroltsogchid: Enehuu
uraldaany zaryg sonsoj bu'teelee iruuleh hu'seltei hu;'n bu'riid
neelttei baih bolno.
Bichlegiin
helber:
Niitlel, o'guulel, yaruu nairag, nairuulal, bodrol ergeltsuulel,
erdem shinjilgee sudalgaany material, uran zo'gnol, yariltslga,
shog hoshin...
BIchlegiin
hemjee:
Utga to'goldor, nairuulal tsegts baih zarchimd zohitsuulan
bu'teeliin tsar hemjeeg bichigch o'oroo shiidverlene.
Hugatsaa: Mongol oron hogjin mandahyn orgil shatyg hurtel urgeljlene.
Buteelee
herhen iruuleh:
1.
'Tsahim O'rtoo' suljeegeer shuud ilgeehiig erhemlene. Subject
hesgiin ehend "MONGOLULS-XXI ZUUND"-uraldaand hemeegeed u'uniig zalguulan o'oriin buteeliin sedviig bichne.
2. 1-d
zaagdsan arga zam tanid tohiromjtoi bus sanagdvaas suljeenii
zohitsuulagch naryn (dashzeveg.tserenbat@ntlworld.com,
sbaatar@hypersurf.com, n_baasandorj@yahoo.com ) hayaguudaar
iruulj bolno.
Buteeliig
tu'men olond herhen hurgeh
1.
Tsahim O'rtoo suljeegeer tsatsagdan gishuuded shuud hurgeh
2.
Tsahim Ulaach setguuleer damjuulan tu'uniig unshigch olond hurgeh
3.
Mongold bui medeelliin heregseluudeer damjuulj jiriin unshigchdiin
gart hurgeh
4.
Uraldaany materialuudyg negtgesen tovhimol gargaj ireh
tsag tsagyn unshigdyn sonoriig myalaah.
Herhen dugneh: Tsahim
O'rtoo suljeegeer tsatsagdsan bolon zohitsuulagch nart irsen buteeluudiig
Zohion baiguulagch nar, suljeenii gishuudiin sanal bodold tulguurlan
dugnene. Du'gneh uil ajillagaand Mongol orny ner hundtei
zohiolch, yaruu nairagchdyg urin oroltsuulna.
Shagnal: Tany ouynaa tungaan, tsagaa zaran baij
bichsen buteel tu'mend hureh ni tany amtlah uramyn shagnal,
sanal bodol tani heregjin guitseldej Mongol oron maani
ho'gjin devjih ni tu'uniig dagaldah o'no mo'nhiin
shagnal.
BUsad
medeelliin heregseleer hevlen niitleh, tu'geeh tuhai: Enehuu uraldaand oroltsohoor iru'ulsen bu'teeluudiig
uraldaany du'n garahaas o'mno Tsahim O'rtoo suljee bolood, enehuu
Tsahim huudasnaas busad hevlel medeelel, tsahim sul'ljeegeer
helvnen niitleh, tu'geen delgeruulehiig horiglono. Tedgeer ni uraldaany
du'n garsny daraa buteeliig bichigch bolon uraldaanyg zohion
baiguulagch naraas zo'vshoorol avsny u'ndsen deer hevlen niitlej
bolno.
"MONGOLULS-XXI ZUUND"- cho'loot
bichlegiin uraldaanyg zohion baiguulagchid
